Divoilua

Tässä muutama kuva Il Divon keikalta sunnuntailta.

Videopätkä ei nyt tullut, kaikki oli niin hyppiviä ja pomppivia että niistä saa migreenin kun niitä katsoo.
Tosin tämän laitan vierustoverini piikkin, kun hän hytkyi niin että koko penkkirivi heilui....

Hiljainen viikonloppu

Tänään ei ole kovin isoja liikkeitä tehty.
Aamulla vähän lenkkeilyä ja kaupassa käyntiä ennen kukonlaulua, on se hyvä että lähikauppa aukeaa nykyään klo 7.
Pitkän aamupalan jälkeen pientä siivousta ja hääräämistä.

Muuten tää päivä on mennyt aikalailla tehden ei juurikaan mitään.
Alku illasta skype-treffit KB:n kanssa, tilanne päivitys ja maailman parannusta.

Huomenna sitten mennään illalla K:n kanssa Hartwall Areenalle katsomaan Il Divoa.
Toivottavasti konsertti on yhtä hyvä, kun edellinen jossa oltiin jokunen vuosi sitten.

Synttärit

Serkkulikka ja serkkupoika täyttivät eilen 1 v.
Vähän on tota kokoeroa näillä sisaruksilla.
Lillan on ihan pikku kirppu ton Andreaksen rinnalla

Andreaksen etutassu on yhtä iso kun mun jalka.

 Kato tässä nyt sit mitään telkkaria, kun jonkun hanuri ja häntä on niinkun edessä...

 Ihan liikaa ei Rouva Äidistä näy noiden vauvojen takaa.

 

Aina pitää vähän painia, kun tulee mahdollisuus.

Ai miten niin oo lähellä kameraa.... = )

Kaiken juhlimisen jälkeen pikku otuksilta loppui virta.

Retkellä

Lähdettiin tänä aamuna Rouva Äidin kanssa pienelle retkelle.
Vaikka hyvin tiedettiin, että tällä retkellä saattaapi käydä hassusti....

Retken kohteena oli Korkkari 37.
Sehän yleensä ottaen tietää uusia kenkiä!!!

Tässä on mun saalis:
vähän tollaista erilaista mokkasiini tyyppistä ratkaisua.

 Ja sitten vähän kunnollista kävelykenkä mallia ja pienellä korolla tyttökenkää.

Ja sitten viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisimpänä.... mun uudet timanttikengät..... = D

Auringonpaisteessa näiden kimmelykseen oikein häikäistyy.
Kunnon väripläjäys kesälle = D

Tiistaita

Keskiviikkoa

No jopas on aika taas mennyt hurahtamalla.
Niinhän sitä tuppaa käymään kun on mukavata, no nyt on vaan ollut ihan älytön kiire töissä.
Ei oo ihan liikaa ollut iltasin tota aivotoimintaa, kun kaikki mehut on mennyt päivällä.

Viime viikon loppu meni nokkaa niistäessä ja töitä tehdessä.
Kauhee räkätauti iski päälle mutta onneksi se on ihan viittä vaille menneen talven lumia.
Viikonloppu meni ihan vaan ollessa.

Tällä viikolla piti mennä kyläilemään ystäväni S:n luona mutta ylläri, että työ hommien takia piti siirtää kyläily ens viikkoon.
S:n luona on aina mukava piipahtaa, siellä 3 pientä vauhdikasta neitiä.
Siellä sitä vipinää ja vilinää riittää ja aina sieltä lähtee kotiin hymy huulilla, koska on ollut niin hauskaa.

Viikonloppuna sitten mennäänkin pitkästä aikaa rakentamaan Hyvinvointia.
Viimeksi olin viikonloppuna töissä tammikuun puolella.
Nyt pitää saada taas matkakassaan ropoja, että on mitä tuhlata... = D

Ötököitä ja pyöreitä vuosia

Laivalta ei juurikaan mitään kerrottavaa, olihan se laiva...
Siisti ja moderni, mutta mun mielestä yli kehuttu ei mitenkään erikoinen.

Hyttikäytävät oli merkitty hauskalla tavalla, käytävämatoissa oli ötököiden kuvia.

Me asuttiin sudenkorentokäytävällä.

Tänään oli Eläkeläisen 70 vuotispäivä.
Käytiin synttärilounaalla päivällä perheen voimin ja kyllä oli hyvää ruokaa ja sitä oli todella riittävästi.
Hyvää synttäriä vielä kerran Herra Eläkeläinen... = D

Aalloille tie käy...

Huomenna lähdetään iltapäivällä kohti Turkua ja sieltä seilaamaan Viking Linen uudella Grace-laivalla.

Laivaa on kehuttu isoksi, hienoksi, upeaksi ja ym.
Saas nyt sitten nähdä kuinka upea ilmestys se oikein on.

Perjantai-iltana rantaudutaan takaisin Turun mantereelle ja sieltä sitten kohti kotia.
Katotaan onko mitään kerrottavaa, kun palaan takaisin... = )

Lauantaita

Näin se on taas arki vierähtänyt loman jälkeen, ei niin rattoisasti.
Heti perjantaina alkoi lentsu oireilemaan ja siitähän se sitten lähti, meinaan tauti.

Maantantaina lääkäriin ja keuhkoputken tulehdus, lääkekuuri ja saikkua.
Torstaina kampesin töihin ja pärjäsin perjantainkin.
Eilinen ilta menikin sitten täysin sohvan tyynyjen väliin vajonneena horroksessa.

Tänään on ollut jo ihmismäinen olotila.
Sain jopa huushollin siivottua, oli jo vähän pakko kun en enää mahtunut villakoirien kanssa olemaan täällä.
Mukavaa seuraakin sain muutamaksi tunniksi, kun T poikkesi käymään.
Yhtään ei taas nauruhermoja koeteltu, eipä..... = D

Ilta onkin mennyt Rouva Äidin pyykkejä pessessä, hänen pesukone sanoi itsensä irti.
Joskos vielä pyöräyttäisin parit pyyhkeet Mammalle puhtaaksi.

Terveisiä Kap Verdeltä

Näistä olosuhteistä lähdettiin tiistai aamuna 29.1.2013 klo 6.35.
Räntää, räntää ja räntää...

Perillä odotti ihmeellisin lentokenttä missä olen ikinä ollut.

Kattoa ei ollenkaan, pelkkiä pressun paloja tekemässä vähän aurinkosuojaa.

Matka kentältä hotellille kesti kaikki 5 minuuttia.
Hotellialue oli itsessään todella iso ja hieno.

Retkelläkin käytiin kattomassa lähi kylää, aavikkoa ja Santa Monikan rantaa.
Kylällä ei sitten ollut niinkun mitään...

Aavikon hiekka on kulkeutunut Saharasta ja on samettista pehmeää.

Santa Monikan ranta oli monta kilometriä pitkä, pelkkää hiekkaa ja tyrskyjä.
Atlantin vesi oli tosi kylmää, ei paljoa tehnyt mieli mennä uimaan.
Varpaat siellä piti kyllä kastella.

Matka oli mukava, todella erilainen paikka ja hotelli jossa on tullut aikasemmin käytyä.
Eihän sitä tiedä vaikka tulisi mentyä vielä joskus uudelleen...