Viikonloppu

Taas on viikko vierähtänyt kiireisenä ja työn täyteisenä.

Tää ilta menee sohvan nurkassa tiiviisti ollessa.
Voikohan ihminen juurtua sohvaan kiinni... Tänä iltana jos ikinä niin tulee käymään jos niin on käydäkseen..

Lauantaina on Rouva Äidin ja Eläkeläisen 45 vuotis hääpäivä ja menemme porukalla syömään.

Sunnuntaina ohjelmassa ei ole mitään erikoista ja se on hyvä!

Sunnuntaita

Näin se tääkin viikonloppu hurahtanut ohi.

Perjantaina oli mukava illanvietto Rouva L:n luona, nauttien maukasta ruokaa, hyvää juomaa ja ennen kaikkea hyvää seuraa.

Lauantaina oli ohjelmassa 90 v syntymäpäivät.
Mummin veli eli vissiinkin mun Iso-eno, tai jotain sinnepäin, täytti kunnioitettavat 90 vuotta.
Syntymäpäiväjuhla oli perhepiirin kesken, mukava lämminhenkinen tapahtuma.

Tänään sunnuntaina oli kahvi/tee-tuokio isolla kirkolla.
Löytyi taas mukava aika pieni kahvila Töölöstä.

Nyt jos makaisi sohvalla loppu illan ja keräisi voimia ensi viikon rutistusta varten, eikä tekis eikä menis enää mihinkään.

Hyvää ensi viikkoa kaikille!

Maatilamatkailua

Kävin tänään T:n kanssa ensimmäistä kertaa ikinä Haltialan kotieläintilalla.

Pakko nyt kyllä sanoa, että pettymys paikkaan oli melkoinen.
Eihän siellä ollut juurikaan mitään eikä paikka itsessään ollut juuri millainenkaan.

Oli siellä sentään "tukka-lehmiä", jotka on aina sööttejä.

Juhlaa pukkaa

Tänään olisi sitten vuorossa Neiti P:n 50 v syntymäpäivä juhlat.

Viikolla käytiin etsimässä ja pähkäilemässä lahjaa ja korttia kaupoissa.
Kaikki saatiin onneksi hommattua, tänään pitää enää kaapata matkaan kukat.

Tästä iltapäivästa ja illasta tulee hiljainen ja rauhallinen.... No ei sitten todellakaan tule...
Tolla laumalla porukkaa ei oo hiljaista hetkeä näkyvissä.

Etukäteen kiitos ja anteeks, ravintolan henkilökunta ja muut asiakkaat, sekä Neiti P:n naapurit....

Myrsky keikutusta

Perjantaina oli ohjelmassa töiden jälkeen miniristeily.
Päätettiin eukkojen kanssa lähteä laivalle syömään hyvin seisovaan pöytään.

Noh, kyllähän me lähdettiin mutta ei ollut kovinkaan ratki riemuisa matka...
Valio-myrsky alkoi riehua merellä ihan tosissaan.

Meno matkalla jouduin käydä halaamassa Idoa kerran, toinen kerta oli aika lähellä mut selvisin siitä pelkällä tahdon voimalla.

Ruokailun ajan laiva oli onneksi melkein koko ajan Tallinnan satamassa.
Yllättävän hyvin saatiin syötyä mutta sitten se keikutus taas alkoi.

Yllättävää kyllä paluu matkan keikutus kesti vaan hetken, jonka jälkeen matka oli ihanan tasaista.
Tosin sisuskalut oli jo siinä vaiheessa niin sekaisin ja kipeät et ei se oloa oikein parantanut.

Yhtä kaikki, tuli koettua taas vähän erillainen retki ja selvittiin kuitenkin kaikki omin jaloin ulos laivasta.