Kävin sitten tänään ensimmäisen kerran tänä vuonna oikeella fillarilenkillä.
Oon tossa pihalla ja parkkipaikalla vähän pyörähtäny aikasemmin, noin niinkun testailemassa.
Mut joo tänään sit rohkaisin hurjan luontoni ja nappasin fillarin ja läksin polkemaan.
Nyt oonkin sitten ihan kuollut!!!
Mikä ihme siinä on, kun suunnittelee menevänsä ihan hissukseen ja rauhallisesti niin kohta huomaa paahtavansa kun heikkopäinen naama punasena.
Tää on asia mitä mä oon ihmetelly aina täs mun fillaroinnissa.
Jos mä vaan lähden fillaroimaan noin kuntoilun kannalta, niin muhun iskee joku hulluus ja lopulta käy niin, että on viimeiset mäet pakko taluttaa kun on niin puhki.
Mut jos mä vaikka fillaroin Kirsille tai kirjastoon tonne kauemmas, niin mä osaan mennä silleen normaalia hyvää vauhtia.
Ehkä mä joskus opin, jos vaan jaksan odottaa..... ; )
No comments:
Post a Comment