Kumma miten joskus ei vaan tuu tavuakaan kirjoitusta ulos päästä.
Toisina päivinä sitä tarinois vaikka romaanin, ihan pelkkää hölyn pölyä.
Nyt on taas niitä päiviä, kun pää ammottaa armotonta tyhjyyttä ja tuulen huminaa.
Ei niinkun minkäänlaista tavua tahdo irrota tähänkään ruutuun tällähetkellä.
Mun ystävä Tiina on aivan käsittämätön tapaus, runoilemaan vaikka jonkun synttärikorttiin juttuja ko. henkilöstä.
Sitä tarinaa tulee ja se on vielä kirjoitettu nätisti, eikä mitään piikittelyä ja muuta sen sellasta.
Oon saanut itekkin nauttia näistä taidoista, kun oli mun 30 v juhlat.
Kirsi onki tietoja Rouva Äidiltä ja Tiina muokkas ne paperille.
Kyllä se pieniä naurun purskahduksia aiheutti, kun tarinaa esitettiin.
No comments:
Post a Comment