Kävin tänään pitkästä aikaa kauppakeskus Sellon ihmeellisessä maailmassa.
Törmäsin siellä (en kirjaimellisesti) yhteen laitapuolen kulkijaa, joka oli myös sattunut tulemaan kauppakeskuksen sisätiloihin.
Ilmiselvästi tämä kyseinen herras henkilö oli nauttinut jotain muutakin kun vain kansalaisluottamusta ja hänellä oli ihan omat häppeningit menossa omassa päässään.
Hänen takana kävellessäni kuuntelin hänen yksin puheluaan, lievästi hymyillen.
Ei ollut ihan kauheasti järjen hiventäkään niissä höpinöissä.
Sitten tuli Kiva kaupan mainos kauppakeskuksen radiosta, jossa mainostettiin että osta Kiva kaupasta sitä ja tätä kivaa todella edullisesti.
Herras henkilö oikein pysähtyi kuuntelmaan mainosta ja tokaisi sitten itsekseen:
- mitä ihmeen kivaa mä voisin ostaa Kiva kaupasta, kun mulla on jo vaatteet päällä ja kengät jalassa???
Niin, mihin sitä kaikkea kivaa loppuen lopuksi oikein tarvitaan......
3 comments:
"omat häppeningit menossa omassa päässään."
Eikös tohon aina pitäis pyrkiä? ;)
No joo, mut ei ehkä tolla tavalla kun toi herra oli sen tehnyt... ; )
Täähän sopii täydellisesti tähän:
"One person's craziness is another person's reality." - Tim Burton
;)
Post a Comment